Tähti-Set Oy:n historiasta

Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:n historia ulottuu vuoteen 1933, jolloin arkkitehti Jaakko Tähtinen perusti toimiston Tampereelle. Toisen polven arkkitehti Antti Tähtinen jatkoi yrityksen toimintaa vuoteen 1996. Nykyisin toimistossamme on 3 osakasta: toimitusjohtaja Toni Väisänen, Johanna Into ja Niina Rissanen.

1920-luku
Vuonna 1933 Tampereella Jaakko Tähtinen perusti virallisesti arkkitehtitoimiston, jonka toiminta on jatkunut keskeytyksettä tähän päivään asti. Toimiston huolellisesti järjestetystä arkistosta löytyy piirustuksia jo kaksikymmenluvun puolelta. Tällöin Jaakko Tähtinen toimi sekä yksin että myös yhteistyössä arkkitehti Yrjö Lindegrenin kanssa, tosin melko lyhyen ajan.

Jaakko Tähtinen hoiti toimiston perustamisvuodesta alkaen myös Tampereen Teknillisen Oppilaitoksen rakennusopin yliopettajan tehtävää. Opetustyö kesti 33 vuoden ajan. Kipinän rakennusten suunnitteluun Jaakossa sytytti ilmeisesti isänsä rakennusmestari Antti Alfred Tähtinen, rakennusliike Tähtinen & Solan toinen perustaja. Jaakon aktiivista arkkitehtitoimintaa jo ennen toimiston perustamista kuvastaa mm. kilpailuvoitto Puijon uuden matkailumajan arkkitehtikilpailussa 1929.

1930-luku
Vuonna 1931 valmistui Pyynikintori 8:n asuin- ja liikerakennus. Rakennus oli Aamulehden 6.7.1931 mukaan vuoden huomattavin asuin- ja liiketalo Tampereella. Rakennuksessa oli mm. Tampereen ensimmäinen keskusjäähdytyslaitos. Rakennustöitä, jotka kestivät 9 kuukautta, johti Antti A. Tähtinen ja rakennusliike oli Tähtinen & Sola.

Vuonna 1934 valmistui Puistolinna-nimellä tunnettu asuinrakennus Hämeenpuiston varteen. Rakennus oli valmistuessaan pohjoismaiden suurin täysin sähköistetty talo. Rakentamisaika oli vain ennätykselliset 8 kuukautta.

Edellä on mainittu vain muutamia alkuaikojen kohteita. Näitä seurasi useita vastaavia ja vieläkin vaativampia kohteita kuten suuri asuinrakennus Sorsapuiston läheisyyteen vuonna 1936 ja ”Hällä” eli Vakuutusyhtiö Turvan talo Hämeenkatu 25:een ja Suomen Yhdyspankin liikerakennus Hämeenkatu 24:ään molemmat valmistuen vuonna 1938.

Jaakko Tähtinen voitti myös Sääksmäen Metsäkansan kirkon suunnittelukilpailun. Kirkko valmistui vuonna 1939.

1940
Vuonna 1941 valmistui SMK:n pääkonttori Hämeenkatu 7:ään.
Teollisuuden ja kaupan tarpeisiin toimisto suunnitteli myös useita kohteita, joista esimerkkinä voidaan mainita vuonna 1943 valmistunut Oy Star Ab:n lääketehdas. K.o. tehdasta laajennettiin vielä kuusikymmenluvulla suunnittelijana edelleen sama arkkitehtitoimisto.

1950
Jaakko Tähtinen sai suunniteltavakseen myös Yhdyspankin maanlaajuisen konttoriverkoston perusmallin, joita valmistui yli neljällekymmenelle paikkakunnalle kautta Suomen. Lähimpinä esimerkkeinä voidaan mainita Epilän, Lempäälän, Orimattilan ja Vammalan konttorit.  Lisäksi toimisto vastasi mm. Yhdyspankin Jyväskylän toimitalon toteutuksesta 1954.

Innovatiivisuudesta ja aikansa uusimpien ratkaisumallien ennakkoluulottomasta käyttöönotosta todistavat Jaakko Tähtisen monet työt. 1954 valmistui Ahdinkadun-Omakadun kiinteistö, joka oli Tampereen ensimmäinen rivitalokohde ja nykyään jo suojeltu kohde.

1960
Vuonna 1964 valmistui Suomen ensimmäinen jäähalli seuraavan vuoden maailmanmestaruuskilpailuihin. Kohteen vetojännitykseen perustuva kattoratkaisu on myös esimerkki rohkeasta rakenteellisesta ajattelusta ja poikkeuksellinen ja harvinainen toteutus. Jäähallin suunnittelusta vastasi Jaakon lisäksi poikansa Antti Tähtinen.

Antti Tähtinen valmistui arkkitehdiksi 1964, jolloin toimiston nimeksi tuli Arkkitehtitoimisto Jaakko ja Antti Tähtinen.
Toimiston muita 1960-luvun kohteita ovat mm. Aamulehden pääkonttori Kuninkaankatu 30:ssä, joka sai jatkoa Aamulehden painotalon muodossa Sarankulmaan 1980 sekä Saukonmäen asuntoalue kokonaissuunnitteluineen vuodelta 1968.

1970
Vuosikymmenen alussa Antti otti toimiston vetovastuun. Tärkeimpänä ns. kypsyyden osoituksena oli Tohlopin TV-keskuksen arkkitehtikilpailun voitto kuusikymmenluvun lopussa. Keskus valmistui 1970 ja sitä laajennettiin toimiston suunnitelmien perusteella vielä 1980.
Antti Tähtisen aikana jatkui merkittävien kohteiden suunnittelu ja menestys. Tampereen Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perusopetuksen laitos, biolääketieteen laitos ja kansanterveystieteen laitos Tampereen kaupungin toimeksiantoina edustavat lääketieteen opetuksen erikoisaluetta. Teollisuusrakennusten suunnittelusta mainittakoon Raflatac Oy, Tesoman tehdas Oy ja Tampella Ab Heinolan aaltopahvitehdas.

Tampereen pysäköintitalo I, jonka yhteyteen suunniteltiin myös Anttilan tavaratalo, sai Betonijulkisivupalkinnon vuonna 1976. Pysäköintitalo II rautatieaseman yhteydessä sai Tampereen kaupungin ympäristönhoitotoimikunnan kunniamaininnan onnistuneesta julkisivusta vuonna 1982.
Pysäköintilaitosten suunnittelu on jatkunut näihin päiviin asti ja useimmat Tampereen pysäköintilaitoksista on suunniteltu Tähti-Set Oy:ssä, joista mainittakoon Tampereen keskustorin alle vuonna 2003 valmistunut P-Frenckell sekä 2018 avattu Taysin maanalainen pysäköintilaitos.

1980-luku
Tampereen kaupunkikuvassa merkittäviä liikerakennuksia suunniteltiin Antin johdolla useita. Tampereen Stockmann vuodelta 1981 ja Koskikeskus alkaen vuodesta 1983.

Pirkkahalli vuodelta 1983 on vuoden 2013 valmistunutta laajennusta myöten kokonaisuudessaan toimiston tuotantoa. Viimeisen vuodelta 2013 peräisin olevan laajennuksen suunnittelusta on vastannut silloinen hallituksen puheenjohtaja Kari Solja yhdessä arkkitehti Reetta Talosen kanssa.

1990-luku
Karlstadissa Ruotsissa toimiva Nya Wermlands Tidningen järjesti vuonna 1993 uuden lehtitalonsa kutsukilpailun, jonka Antin johtama suunnitteluryhmä voitti.

Monista teollisuuslaitoksista mainittakoon Lielahden maakaasuvoimala, joka edustaa Tampereen infrastruktuuriin liittyvää rakentamista.

Antti jatkoi suunnittelutyötä vuoteen 1996, jonka jälkeen hän oli osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2001. Tähti-Set Oy-nimen toimisto sai vuonna 1996 osakaspohjan laajentumisen myötä. Toimitusjohtajaksi nimitettiin vuonna 1996 Paavo Liimatainen, jonka johdolla toimisto jatkoi vuoteen 2004. Paavo Liimataisen suunnittelupanos painottui n. 30 vuoden ajalla terveydenhuollon hankkeisiin. Paavo Liimataisen johtaman toimiston vaiheesta erityisesti todettavia kohteita ovat Hatanpään sairaalan laajennus lyhytkirurgiayksiköllä ja monet peruskorjausvaiheet sekä Hämeenlinnan keskussairaalan päiväkirurgian yksikkö sekä Pirkkahallin laajennukset. Paavon eräänä merkittävänä kohteena on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhteispäivystys, joka on ensimmäisiä Suomessa toteutettuja yhteispäivystys-yksikköjä. Kohteen vastaavana projektiarkkitehtina toimi Toni Väisänen, nykyinen Tähti-Set Oy:n toimitusjohtaja.

2000-luku
Vuonna 2004 toimiston osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi kutsuttiin arkkitehti Markus Aaltonen, jonka jälkeen toiminta jatkui niin liikerakennusten, urheilutilojen kuin sairaalasuunnittelun alueilla. Toimisto osallistui Aaltosen aikana myös useisiin arkkitehtikilpailuihin. Tampereen yliopistollisen sairaalan monet peruskorjaukset ja laajennukset ovat myös Tähti-Set Oy:n suunnittelemia. Näistä näkyvimpiä ovat Paavo Liimataisen johdolla suunniteltu vuonna 2005 valmistunut Ihotautiklinikka ja vuonna 2006 valmistunut ns. H-osan laajennus arkkitehti Markus Aaltosen suunnittelemana.

2000-luvun muita merkittäviä kohteita on mm. Lapin keskussairaalan laajennus vuodelta 2006, jossa pääsuunnittelijana toimi Markus Aaltonen ja vastaavana projektiarkkitehtina Johanna Into.

2010-luku
Tähti-Set Oy:n toiminta on laajentunut ja yritys on ollut mukana suurissa terveydenhuollon kohteissa kuten Tays uudistamisohjelma 2020 ja OYS Tulevaisuuden sairaala 2030 hankkeissa. Tällä hetkellä yrityksen työkannasta noin 90% on terveydenhuollon kohteita, sen lisäksi liike- ja toimistorakentamista ja muita julkisia kohteita kuten päiväkoteja ja kouluja. Merkittäviä asiakkaita ovat liikerakentamisessa Stockmann sekä Pirkanmaan osuuskauppa.

Yrityksessä tapahtui merkittävä organisaation muutos vuosina 2015-2016 ensin pitkäaikaisen hallituksen puheenjohtaja Kari Soljan ja syksyllä 2016 edellisen toimitusjohtaja Markus Aaltosen eläköidyttyä. Tuolloin toimitusjohtajaksi valittiin Toni Väisänen, hallituksen puheenjohtajaksi Johanna Into ja varatoimitusjohtajaksi Niina Rissanen. Heillä kaikilla on yhtiössä pitkä työhistoria sekä voimakas halu kehittää edelleen yrityksen osaamista ja palvelukokonaisuutta tulevaisuudessa.

Vuonna 2019 johtoryhmää laajennettiin 3 henkilöllä: Reetta Talonen, Jenni Raitoharju sekä Annika Pokela.

2020-luku

Vuonna 2020 aukesi Tähti-Set Oy:n toimipiste Mannerheimintielle, Helsinkiin. Toimipisteen vetovastuuseen nimettiin Jari Saajo, joka myös valittiin johtoryhmän 7. jäseneksi.
Kokonaisuudessaan yrityksen väkimäärä on lähes tuplaantunut vuosien 2019-2021 välisenä aikana.

Merkittäviä rakennushankkeita ovat OYS Tulevaisuuden sairaala 2030 sekä Tays uudistamisohjelman 2. osa.

© Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy